Vuosina 2020–2022 toimin Suomen kolmanneksi suurimman oppimateriaalikustantajan palveluksessa digikehityspäällikkönä LOPS21-projektissa eli lukion uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimateriaalien tuotannossa ja julkaisemisessa.
Lisäksi tuotimme ja julkaisimme yläkoulun ja ammattiopetuksen digioppimateriaaleja, äänikirjoja ja kehitimme uutta oppimateriaalijärjestelmää ja verkkokauppaa. Järjestelmäkehitystyön ohella kehittämisen kohteena oli mm. tuotebrändit, työtavat, prosessit, tiimit ja sisäinen viestintä.
Perustin myös freelancer-yhteistyöverkoston ja ohjasin heidän digitaittotyötä sekä opastin visuaalisen muotoilun työryhmää, kustannustoimittajia ja tuotepäälliköitä digituotantoprosesseissa ja digisisältöjen luomisessa.
Työhön sisältyi myös oppilaitosyhteistyöprojekteja ja monenlaisten sidosryhmien kanssa toimimista.
Tietokirjakustannusmaailma on vertaansa vailla oleva oppimismatka sekä erilaisiin menetelmiin että yleissivistäviin sisältöihin ja asiantuntijayhteistyöhön!
Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien suunnittelussa huomioitavia asioita. Kuvassa on näkymiä tekemistämme lukio-oppimateriaaleista ja verkkopohjaisesta oppimisympäristöstä. Valmistimme monimediallisia materiaaleja ja vuorovaikutteisia verkkoympäristöjä useisiin lukion ja ammatillisen opetuksen oppiaineisiin.
Oppimismuotoilu ja palvelumuotoilu työskentelytavoissani
Tässä roolissa sain myös syvällistä kokemusta oppimismuotoilusta ja palvelumuotoilusta, jotka ovat olennaisia osia nykyajan oppimisratkaisujen kehittämisessä. Opiskellessani palvelumuotoilua ja sen menetelmiä, pystyin yhdistämään oppimismuotoilun ja palvelumuotoilun parhaat käytännöt, ja näin tein oppimisympäristöistä entistä käyttäjäystävällisempiä ja oppijoille merkityksellisempiä. Sovelsin palvelumuotoilun menetelmiä erityisesti oppimismateriaalien suunnittelussa ja kehittämisessä. Tämä tarkoitti muun muassa käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa, jossa tuotiin esiin oppijoiden tarpeet, tavoitteet ja kokemukset, ja tätä tietoa hyödynnettiin sisällön, työkalujen ja ympäristöjen muotoilussa.
Oppimismuotoilun näkökulmasta tämä kokemus oli erityisen antoisaa, sillä työskentelin monimediallisten oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä, joissa jokaisessa sovellettiin muotoilun ajattelua. Iteratiivinen suunnittelu ja käyttäjäymmärryksen kerääminen olivat keskeisiä työkaluja, joiden avulla varmistettiin, että kehittämämme materiaalit ja palvelut vastasivat oikeasti oppijoiden tarpeita ja olivat oppimistilanteessa mielekkäitä. Tämän lisäksi palvelumuotoilun avulla kehitettiin prosesseja, työtapoja ja yhteistyöverkostoja, mikä mahdollisti entistä sujuvamman ja tehokkaamman tuotekehityksen.
Tämä rooli ja siihen liittyvät opintoni antavat minulle vahvan pohjan oppimismuotoilun, palvelumuotoilun ja digitaalisten oppimisratkaisujen kehittämiseen, ja osaan soveltaa näitä menetelmiä erilaisten oppimissisältöjen ja -ympäristöjen luomisessa. Olen oppinut, kuinka tärkeää on ymmärtää oppijan kokemus ja tarpeet syvällisesti, jotta voidaan suunnitella tehokkaita ja motivoivia oppimiskokemuksia.
Oppimismuotoilun ja palvelumuotoilun tavoitteena on merkityksellisten ja tehokkaiden oppimiskokemusten luominen. Avain kehittämiseen on käyttäjäkeskeinen lähestymistapa. Kehittämisprosessia voi kuvata useista eri näkökulmista ja eri osa-alueita painottaen. Tässä on yksinkertaistettu malli kehittämisen syklistä.
