Kirjapainotaidon juuret ulottuvat Gutenbergia kauemmas, mutta se, mitä tänään tunnemme kirjapainona, sai alkunsa juuri hänen aikanaan 1440-luvulla, kun hän kehitti liikkuvat metalliset kirjaimet. Tuo keksintö käynnisti vallankumouksen, joka on 580 vuodessa muokannut kirjapainoa niin teknisesti kuin yhteiskunnallisesti – ja kehitys jatkuu edelleen.
Kevään 2020 Helsingin yliopiston opintojakso Kirja-ala Gutenbergistä Googleen toi valoa kirja-alan monivaiheiseen ja jatkuvasti kehittyvään kenttään. Luennoilla tarkasteltiin tietokirjojen historiaa ja nykypäivän digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia. Kurssi ei tarjoillut vain teoreettisia näkökulmia, vaan pohti myös käytännön kysymyksiä siitä, miten kirja syntyy, ja mitä rooleja tekijöillä, kustantajilla, lukijoilla ja muilla toimijoilla on muuttuvassa ympäristössä.
Kurssi käsitteli kirjan määrittelyä, tekijyyden roolia ja kirja-alan rakenteita, jotka ovat eläneet ja muuttuneet teknologian kehityksen ja yhteiskunnallisten muutosten myötä. Luennot, vierailut ja opiskelijaryhmien esitykset syvensivät ymmärrystä siitä, miksi kirjoja tehdään ja miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Pohdintoja herätti erityisesti kysymys siitä, mitä kirjalla tarkoitetaan: onko se painettu kirja, e-kirja vai vaikkapa audiokirja? Miten nämä muodot sijoittuvat toisiinsa ja miten ne vaikuttavat alan rakenteisiin?
Kooste tärkeimmistä havainnoista
Kirjan määritelmä on muuttunut: perinteinen painettu kirja on saanut rinnalleen e-kirjat, audiokirjat ja multimediakirjat. Kirjan käsite on laajentunut, ja kaikki nämä muodot voivat olla osa tietokirjallisuuden kenttää.
Tekijyys ja kirjailijuus ovat monimutkaistuneet. Kirjailijan rooli on perinteisesti ollut luova ja taiteellinen, mutta nykyään se on yhä enemmän ammatillinen. Kirjailijat tekevät tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten kustantajien ja markkinoijien kanssa.
Kirja-ala on monivaiheinen ekosysteemi, joka ulottuu kustantajista lukijoihin, ja joka on ollut ja on edelleen jatkuvassa muutoksessa. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia muotoja, mutta perinteinen kustannusketju on edelleen voimissaan.
Kustantamojen rooli on sekoitus kulttuurista vastuuta ja taloudellista liiketoimintaa. Kirjankustantamoiden liiketoimintamallit ovat sopeutuneet digitalisaatioon, mutta niiden tehtävä on yhä laajempi: ne tuottavat kulttuurisesti merkittäviä teoksia samalla, kun ne tasapainottelevat liiketoiminnan ja taiteen välillä.
Lukijoiden merkitys on korostunut, ja kirja-alan toimijat joutuvat miettimään, miten he voivat tavoittaa yleisönsä uudella tavalla, erityisesti digitaalisessa ympäristössä.
Pohdinta
Tämä kurssi avasi silmäni monin tavoin kirja-alan monivaiheiseen kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin. Vaikka kirja-alan roolit ja rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa, yksi asia on selvä: kirjojen ja kirjailijoiden merkitys ei katoa. Olipa kyseessä perinteinen painettu teos tai digitaalinen julkaisu, kirjat ovat yhä tärkeä osa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kirja-alan eri toimijat – kustantajat, kirjailijat ja lukijat – joutuvatkin jatkuvasti tasapainottamaan kaupallisia intressejä ja kulttuurista vastuullisuutta.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, mihin suuntaan kirja-ala tulee kehittymään. Miten teknologia, digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat luovan työn ja kulttuurituotannon kenttään? Tällaiset kysymykset avaavat runsaasti keskustelun paikkoja.
Jos pohdintani herätti mielenkiintosi tai haluaisit keskustella aiheesta lisää, ota rohkeasti yhteyttä! Olen kirjoittanut aiheesta lisää ja mielelläni jaan ajatuksiani tai kuulen näkemyksiäsi. Yhteydenottoja voi lähettää viestilomakkeen kautta tai LinkedIn:issä.
