Kehittämistehtävä, järjestelmät ja asiantuntijasisällöt
Työskentelin vuosina 2020–2022 digitaalisten oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämistehtävässä, jossa vastasin sekä sisältöjen että tuotantotapojen ja julkaisuprosessien yhteensovittamisesta. Työ sijoittui järjestelmien, asiantuntijasisältöjen ja käytännön tuotannon rajapintoihin: tavoitteena oli rakentaa toimivia kokonaisuuksia, joissa oppimateriaalit etenevät hallitusti ideasta julkaisuun ja ovat aidosti käytettävissä eri ympäristöissä.
Kehittämisvastuu ja tuoteomistajuus
Roolissani yhdistyivät kehittämisvastuu, tuoteomistajuus ja arjen tuotannon koordinointi. Suunnittelin työtä, aikataulutin ja priorisoin tekemistä sekä kehitin toimintamalleja, joiden avulla asiantuntijasisällöt saatiin julkaistua johdonmukaisesti eri formaateissa. Työ sisälsi myös uusien käytäntöjen rakentamista kustannustoimittajien ja sisällöntuottajien tueksi, jotta digijulkaiseminen oli sujuvaa ja ennakoitavaa.
Esimerkkejä lukion ja ammatillisen koulutuksen digitaalisista oppimateriaaleista ja oppimisympäristöjen suunnittelussa huomioitavista tekijöistä.
Julkaiseminen useissa formaateissa
Kehittämistyö kattoi digitaalisen julkaisemisen kokonaisuuden, mukaan lukien digikirjat, verkkopohjaiset oppimisympäristöt ja audiokirjatuotannot. Rakensin ja dokumentoin malleja, joiden avulla painettujen kirjojen ilme ja rakenne saatiin siirrettyä digitaalisiin versioihin yhtenäisesti. Koordinoin audiotuotantoja ja huolehdin siitä, että eri formaatit muodostivat keskenään toimivan ja tunnistettavan kokonaisuuden.
Prosessit, yhteistyö ja tuotantokyvyn kasvattaminen
Työ tapahtui moniammatillisessa ympäristössä ja tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Osana tuotantokyvyn kehittämistä toin mukaan uusia freelancereita digitaittajiksi, perehdytin heitä yhteisiin käytäntöihin ja laadin ohjeita, jotka tukivat itsenäistä ja laadukasta työskentelyä. Lisäksi toteutin yhteistyöhankkeita muotoilualan oppilaitosten opiskelijoiden kanssa, kun he kehittivät ideoita uusista toiminnoista ja käyttöpoluista osaksi oppimisympäristöjä.
Oppiminen, muotoiluajattelu ja kehittämisen rytmi
Työtäni ohjasi oppimisen ja kehittämisen näkökulma, jota tukivat pitkä koulutustaustani new median, graafisen tekniikan ja audiovisuaalisen viestinnän parissa sekä työn ohessa suoritetut täydennyskoulutukset pedagogisen johtamisen ja palvelumuotoilun alueilla. Kehittämistyössä hyödynsin myös Scrum-viitekehystä työn rytmittämiseen, priorisointiin ja yhteistyön tukemiseen. Pienemmät koulutukset pelillisten oppimateriaalien ja valmentavan johtamisen parissa täydensivät tätä kokonaisuutta käytännön tasolla.
Yksinkertaistettu malli oppimis- ja palvelumuotoilun kehittämissyklisestä työskentelystä digitaalisten oppimisympäristöjen tekemisessä.
Kehittämistyö myös käytännön tuotannossa
Kehittämisvastuun rinnalla työskentelin tarvittaessa myös operatiivisissa tehtävissä. Hallitsin digitaaliset tuotantotyökalut ja julkaisujärjestelmät kokonaisvaltaisesti, ja työ sisälsi mm. digitaittoa, sisällöntuotantoa, tekstieditointia, visuaalista suunnittelua sekä käyttöliittymien ja digitaalisten palvelujen tekstejä, joiden tavoitteena oli selkeys, johdonmukaisuus ja käyttäjän tukeminen eri käyttötilanteissa. Osaamisen jakaminen oli keskeinen osa työtäni: perehdytin kollegoita ja freelancereita sekä kehitin yhteisiä käytäntöjä, jotka helpottivat muiden työtä ja vahvistivat koko tiimin toimintakykyä.
Oppiminen ja muotoiluajattelu työn perustana
Työtäni ohjasi ajatus oppimisesta kokonaisuutena, jossa sisällöt, välineet ja käyttötilanteet kytkeytyvät toisiinsa. Tarkastelin oppimateriaaleja design thinking -lähtöisesti: miten erilaiset oppijat hahmottavat, käyttävät ja omaksuvat tietoa eri ympäristöissä ja eri tilanteissa. Palvelu- ja oppimismuotoilu tarjosivat viitekehyksen, jonka avulla oppimista voitiin tarkastella käyttäjän näkökulmasta, mutta samalla osana laajempaa järjestelmää ja tuotantokokonaisuutta.
Taustani eri mediamuodoissa vaikutti siihen, että pidin tärkeänä monimuotoisia ratkaisuja: digitaalisten ympäristöjen rinnalla myös painetut materiaalit säilyivät keskeisenä osana oppimista. Tavoitteena ei ollut korvata yhtä formaattia toisella, vaan rakentaa kokonaisuuksia, jotka tukevat oppimista erilaisille käyttäjille ja erilaisissa konteksteissa, nyt ja tulevaisuudessa.
Oppimisympäristöjen kehittämisessä minua kiinnostaa erityisesti se, miten tieto, ihmiset, tieto ja digitaaliset toimintaympäristöt voidaan rakentaa tukemaan ymmärtämistä, yhteistyötä ja arjen toimintaa.
Keskeiset teemat: Digitaaliset oppimisympäristöt · Tuoteomistajuus · Digitaalinen julkaiseminen · Moniformaattinen sisältö (digi, audio, printti) · Kehittämismallit · Käyttäjä- ja oppijalähtöisyys · Yhteistyö ja osaamisen jakaminen